Kirjoittaja: Leo Nummela

Lukioon tultaessa saattaa tuntua siltä, että opiskelumäärä kasvaa hurjasti ja arjesta tulee sekavaa ja vaikeampaa. Pitäisi tasapainottaa koulupäivät, koeviikot, harrastukset, kuntosali, kaverit ja muut aktiviteetit. Tämä oli etenkin minulla huomattavaa ylä-asteen jälkeen, jossa koulunkäynti oman kokemuksen perusteella helpompaa ja stressittömämpää. Esimerkiksi koeviikkoja ei ollut. Lukiossa tuntuu helposti siltä, että vuorokauden tunnit eivät aina yksinkertaisesti riitä ja stressi alkaa pikkuhiljaa kerääntyä. Ajanhallinnasta tulee lukiossa taito, jota oikeasti pitää hallita, jotta pystyy suoriutumaan koulussa hyvin, pitäen samalla myös muuta sosiaalista elämää ja vapaa-aikaa yllä. Se ei ole vain tylsää aikuisten paasaamista, vaan jotain, mihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuva: Pixabay

Tärkeää on hahmotella itselleen itse viikon runko ja rakenne. Kuinka paljon aikaa menee koulussa? Kuinka paljon aikaa jää kaikelle muulle? Tässä kohtaa apuna toimivat hyvin esimerkiksi digitaaliset kalenterit, kuten puhelimen kalenteri tai myös fyysiset paperikalenterit. Avainasemassa on priorisointi, joka on yksi aikuiselämän (ja lukioelämän) tärkeimpiä kulmakiviä. On tärkeää pystyä määrittelemään ero tärkeiden asioiden ja kiireellisten asioiden välillä (kuten esimerkiksi koeviikon opiskelu vs. muu vapaa aika). Ole kuitenkin realistinen äläkä aikatauluta jokaista kalenterin minuuttia tukkoon. Jätä itsellesi pelivaraa mahdollisille vastoinkäymisille tai yllätyksille, joita voi tulla vastaan. Aikataulutuksen avulla on helppo jakaa suuremmat urakat pienempiin osiin, jolloin aikaa jää enemmän kaikelle muulle. Suuri matikan koeviikon koe tai biologian koealue on huomattavasti helpompi sulattaa, kun se jaetaan pienempiin osiin (esimerkiksi kaksi tai kolme kappaletta joka päivä). Tämä on paljon toimivampi taktiikka verrattuna siihen, että aloittaa lukemisen edellisenä iltana ja lukee kahdeksan tuntia putkeen stressaantuneena, koettaen pakottaa aivonsa muistamaan ja oppimaan asiat.

Kuva: Pixabay

Tasapainotus on kuitenkin kaiken A ja O. Oma aika, kuten treenaaminen, kaverien kanssa hengailu tai mikä tahansa itseä miellyttävä ajankäyttö ei ole vain ajanhukkaa, vaan elintärkeä tasapaino lukion työmäärälle. Ne toimivat kuin polttoaineena suurelle lukion työmäärälle ja auttavat jaksamisessa huomattavan paljon. Kun opiskelun suunnittelee oikein ja järkevästi ja käyttää sille varatun ajan tehokkaasti, loppupäivä onkin nyt täysin vapaa. Sen voi nyt käyttää käytännössä mihin haluaa ja pitää koulun poissa mielestä for the time being. Muista myös unen merkitys kaiken tämän yhtenäiseksi sitojana. Ilman unta ei pysty opiskelemaan eikä keskittymään mihinkään täysin voimin. Edellisen illan valvominen aina loppujen lopuksi osuu omaan nilkkaan, joten varaa kunnolla aikaa nukkumiseen ja hyvään unenlaatuun!

Ajanhallinnan pointti on juurikin antaa enemmän vapautta. Kunnollisella ja huolellisella suunnitelmalla ja organisoinnilla huomaa, kuinka paljon yhtäkkiä onkin aikaa kaikelle muulle, sen sijaan että arki ja koulu sekoittuvat yhteen, mikä vaikeuttaa suoriutumista näissä molemmissa asioissa. Muista, että suunnitelmat saattavat silloin tällöin pettää, elämässä saattaa tulla (ja tulee väistämättä) vastoinkäymisiä, se on luonnollista. Kunhat pyrit aina lopulta palaamaan takaisin rutiiniin, olet jo todella hyvällä mallilla menestyksekästä lukiouraa varten.

Kiitos paljon lukijoille, ja paljon tsemppiä opintoihin! Lukio ei ole niin vaikeaa kuin ylä-asteen opettajat ovat saattaneet pelotella.